Etusivu » Ratkaisut » TT 2017:88

TT 2017:88

Lausuntoasia
Sovellettava työehtosopimus

Diaarinumero: L 1/17
Antopäivä: 14.6.2017

Satamassa kuljetustehtäviä hoitaneiden autonkuljettajien työhön voitiin sinänsä soveltaa sekä ahtausalan työehtosopimusta että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. Koska työnantajayrityksen päätoimialana oli maa- ja vesirakennusala, autonkuljettajien työhön oli toimialaperiaatteen mukaisesti sovellettava tämän alan työehtosopimusta.

KUULTAVAT

Satamaoperaattorit ry

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Infra ry

Rakennusliitto ry

ASIA

Kymenlaakson käräjäoikeuden lausuntopyyntö työehtosopimusten soveltamisalaa koskevissa asioissa

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välille solmituissa 1.2.2012 – 31.1.2014 ja 1.2.2014 – 31.1.2017 voimassa olleissa työehtosopimuksissa on ollut seuraava määräys:

I VAKINAISET TYÖNTEKIJÄT

1. YLEISET TYÖEHDOT

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen I lukua liitteineen sovelletaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevien vakinaisten työntekijöiden työsuhteisiin.

Satamat: Hanko, Hamina, Helsinki, Inkoo, Joensuu, Kaskinen, Kemi, Kokkola, Kotka, Lappeenranta, Loviisa, Naantali, Oulu, Pietarsaari, Pori, Rauma, Tornio, Turku ja Vaasa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 2 §:ssä on ollut määräys alalla sovellettavista keskusjärjestöjen välisistä sopimuksista. Sopimuskohtaan on liittynyt seuraava määräys:

Pöytäkirjamerkintä

Osapuolet toteavat yhteisenä yleissopimuksen 8.1 kohdan tulkintanaan, että ahtaustyössä sovelletaan tätä työehtosopimusta. Tästä poiketen esimerkiksi joissakin sataman sisäisissä kuljetuksissa, työkoneiden takuuhuolloissa, konttien korjauksessa ja pesussa sekä siivoustoiminnoissa on vakiintuneesti noudatettu muuta kuin tätä työehtosopimusta. Nämä vakiintuneet käytännöt voivat jatkua edelleen entisessä laajuudessaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Infra ry:n ja Rakennusliitto ry:n välille solmituissa, 6.3.2012–28.2.2014 ja 20.3.2014 – 29.2.2016 voimassa olleissa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksissa on ollut seuraava määräys:

1. 1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta noudatetaan INFRA ry:n jäsenten ja sen työntekijöiden

työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä asfalttialan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUDESSA

ASIAN TAUSTA

Kantajat A ja B ovat työskennelleet vastaaja Heli Grönberg Oy:n palveluksessa työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa. A on solminut vastaajan kanssa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen 25.4.2013 alkaen. A:n työsopimuksen mukaan hänen pääasiallisena työtehtävänään on ollut autonkuljettajan työ ja työntekopaikka on vaihdellut asiakkaan mukaan. B on solminut vastaajan kanssa työsopimuksen 19.6.2013 alkaen. B ei ole tehnyt vastaajan kanssa kirjallista työsopimusta, mutta hän on tehnyt autonkuljettajan työtä.

Vastaajayhtiön pääasiallinen toimiala on maa- ja vesirakennusala. Vastaaja on soveltanut kantajien työsuhteissa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella. Kantajille maksettu tuntipalkka on ollut 14 euroa. Palkka on ollut yksinkertaista tuntipalkkaa tehdyiltä tunneilta ilman työvuorolisiä tai ylityökorvauksia.

A:n työsopimus on irtisanottu 19.9.2014 ja B:n työsuhde on päättynyt 21.8.2014.

KANNE

Vaatimukset

Kantajat ovat vaatineet, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan heille ahtausalan työehtosopimuksen mukaisen tuntipalkan ja heille maksetun palkan erotusta, korvaukset ylityöstä ahtausalan työehtosopimuksen mukaan sekä ilta- ja saunalisää, A:lle ajalta 25.4.2013 - 19.9.2014 ja B:lle ajalta 19.6.2013 - 21.8.2014 viivästyskorkoineen samoin kuin täyden korvauksen kantajien oikeudenkäyntikuluista korkoineen.

Perusteet

Kantajat ovat katsoneet, että heidän työsuhteissaan olisi tullut soveltaa Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä niin sanottua ahtausalan työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella. Näin ollen kantajat ovat oikeutettuja ahtausalan työehtosopimuksen mukaisiin korvauksiin tekemästään työstä.

Vastaajayhtiö on arvioinut väärin maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltuvuuden kantajien kohdalla. Kantajat ovat tehneet ahtaustyötä satama-alueella, kun vastaajayhtiö on ollut alihankkijana ahtausyritykselle. Kantajien työtehtävät ovat koostuneet suurimmaksi osaksi ahtaustyöstä. Kantajat ovat ajaneet sataman sisäistä ajoa kuljettaen lastia laivasta varastoon sekä varastosta laivaan. Satama-alueella tapahtuva kuorma-auton ajo on ahtaustyötä.

Ahtausalan työehtosopimus on soveltamisalaltaan poissulkeva siten, että satama-alueella tehtävää ahtaustyötä sääntelee ainoastaan ahtausalan työehtosopimus, eikä ko. työehtosopimus mahdollista muiden työehtosopimusten soveltamista satama-alueella tehtävään ahtaustyöhön. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus ei sääntele satama-alueella tehtävää ahtaustyötä, jolloin sitä ei voi soveltaa kantajien työsuhteissa.

Ahtausalan työehtosopimuksen vakinaisten työntekijöiden kohdalla 1 §:ssä on määritetty työehtosopimuksen soveltamisala. Ahtausalan työehtosopimusta sovelletaan 1 §:n 1. kohdassa mainituissa satamissa, joihin myös Kotkan satama kuuluu. Työehtosopimuksen tilapäisten työntekijöiden kohdalla soveltamisala on määritetty 1 §:ssä. Työehtosopimuksen 1 §:n 1. kohdassa viitataan työehtosopimuksessa lueteltuihin vakituisiin satamiin, joissa sovelletaan ahtausalan työehtosopimusta.

Ahtausalan työehtosopimuksen osapuolet Satamaoperaattorit ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ovat neuvotelleet kantajan työsuhteessa sovellettavasta työehtosopimuksesta 5.3.2014. Molempien osapuolten mukaan vastaaja on velvollinen noudattamaan ahtausalan työehtosopimusta kantajan työsuhteessa ja maksamaan ahtausalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Kantajien palkkasaatavavaatimukset johtuvat ahtausalan työehtosopimuksen vastaisesta työvuorokäytännöstä ja työehtosopimuksessa määrätystä tilapäisen työntekijän ansiotakuujärjestelmästä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaaja on vaatinut, että käräjäoikeus hylkää kanteet perusteettomina ja velvoittaa kantajat korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut ja asianosaiskulut täysimääräisesti korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen

Kanteen kiistämisen perusteet

Sovellettava työehtosopimus

Vastaajayhtiö toimii pääasiallisesti maa- ja vesirakennusalalla. Yhtiö noudattaa yleissitovana maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta työsopimuslain 2 luvun 7 §:n perusteella. Vastaajayhtiön tapauksessa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus on ainoa soveltuva yleissitova työehtosopimus.

Vastaajayhtiö ei harjoita lainkaan ahtaustoimintaa. Vastaajayhtiö on monialayritys, jonka päätoimiala on maa- ja vesirakennus. Toiminnasta 95 prosenttia liittyy maanrakennusalaan.

Vastaajayhtiön ja Balsteve Oy:n välillä ei ole ollut alihankintasopimusta, vaan kuljetukset on tilattu laivakohtaisesti. Balsteve Oy:n tilaus on muodostanut arviolta 5 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Autojen käytöstä noin 90 prosenttia on liittynyt muuhun kuin tilaukseen. Merkittävä osa Balsteve Oy:n tilaamasta työstä on ollut ajoa satamasta toiseen satamaan. Osa työstä (Mussalon osuus) on ollut sitä, että kuorma-auto on ajanut varastosta laivan purkupaikalle.

Kantajien työ ei ole miltään osin ollut ahtaustoimintaa. Kantajien työtehtävänä on ollut autonkuljettajan työ. Sataman sisäiset ajot ovat tapahtuneet pelkästään varastolta laivaan, ei laivasta varastolle. Sataman sisäisissä kuljetuksissakaan kantajat eivät ole nousseet kuorma-autosta ollenkaan eivätkä osallistuneet purku- tai lastaustyöhön millään tavoin.

Ahtausalan työehtosopimuksen 2 §:ssä olevan pöytäkirjamääräyksen mukaan muun muassa sataman sisäisissä kuljetuksissa on vakiintuneesti noudatettu muuta kuin ahtausalan työehtosopimusta.

Alalla noudatetaan teollisuuslinjaperiaatetta

Vastaajayhtiön velvollisuus noudattaa yleissitovaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta määräytyy työsopimuslain 2 luvun 7 §:n perusteella. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus on ns. teollisuuslinjaperiaatteen mukainen työehtosopimus.

Oikeuskirjallisuuden ja työtuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella teollisuusalalla noudatetaan pääsääntöisesti teollisuuslinjaperiaatetta. Tällöin työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettu "asianomainen ala" (ja siten myös soveltuva työehtosopimus) määräytyy työnantajayrityksen pääasiallisen tuotantoalan mukaan. Jos alalla on solmittu yleissitova, teollisuuslinjaperiaatteen mukainen työehtosopimus, työnantaja ei ole velvollinen soveltamaan yhtä aikaa eri alojen työehtosopimuksia. Näin ollen maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus on vastaajayhtiön tapauksessa ainoa sovellettava työehtosopimus.

Yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut yleissitoviksi kantajien työhön sovellettavat maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukset, jotka on sovittu olemaan voimassa 6.3.2012-28.2.2014 ja 20.3.2014-29.2.2016. Kyseisen työehtosopimuksen mukaan sitä on noudatettava Infra ry:n (maa- ja vesirakennusalan työnantajaliiton) jäsenten ja sen työntekijöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta asfalttialan työsuhteita.

Yleissitovan työehtosopimuksen työntekijäosapuolena on Rakennusliitto ry. Maa- ja vesirakennusalalla työskentelevät Rakennusliitto ry:n jäsenet toimivat muun muassa auton-, ajoneuvonosturin-, kaivukoneen-, pyöräkoneen- ja kurottajankuljettajina.

AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisen sopimuksen merkitys

Vastaajayhtiö on aloittanut toimintansa Kotkan satamassa jo paljon ennen kuin AKT ry ja Satamaoperaattorit ry ovat tehneet kantajan todisteena 2 olevan sopimuksen 5.3.2014. Myös kantajan palkkavaatimukset kohdistuvat suurimmaksi osaksi aikaan ennen sopimuksen solmimista 5.3.2014. Jos sopimuksella katsottaisiin olevan asiassa jokin merkitys, se ei ainakaan ulottuisi aikaan ennen sopimuksen solmimista.

Lisäksi AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välinen sopimus satamassa noudatettavasta työehtosopimuksesta ei sido vastaajayhtiötä, vaan yhtiön oikeus ja velvollisuus noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta määräytyy työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan.

Liikennelupien merkitys

Vastaajayhtiön liikenneluvat on myöntänyt ELY-keskus. Liikennelupa oikeuttaa yhtiön harjoittamaan tavaraliikennettä koko Euroopan yhteisön alueella asetuksen (EY) N:o 1072/2009 mukaisesti. Liikenneluvan haltija on velvollinen noudattamaan jäsenvaltiossa sovellettavaa kuljetusalaa koskevaa sääntelyä, mukaan lukien alan työehtosopimusta. Kun yhtiö toimii maa- ja vesirakennusalalla, on noudatettava autonkuljettajia koskevia kyseisen työehtosopimuksen säännöksiä.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus pyytää työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko kantajien työsuhteissa tullut noudattaa yleissitovuuden perusteella kantajien väittämin tavoin Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä työehtosopimusta vai vastaajayhtiön väittämin tavoin maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta.

SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY:N LAUSUNTO

Ahtausalan työehtosopimuksen I osan 2 §:n (Keskusjärjestösopimukset) pöytäkirjamerkinnän mukaan (voimaan 19.3.2010) sataman sisäisissä kuljetuksissa voidaan soveltaa muuta kuin ahtausalan työehtosopimusta, mikäli kyseisiin toimintoihin on vakiintuneesti (ennen 19.3.2010) noudatettu muuta kuin ahtausalan työehtosopimusta.

Mikäli kyseessä olevat sataman sisäiset kuljetukset (lastin siirto satamalaturilta satamavarastoon tai toisin päin) on aloitettu 19.3.2010 jälkeen, tulee kyseisten autonkuljettajien työehtoihin soveltaa ahtausalan työehtosopimusta siltä ajalta kuin he suorittavat sataman sisäisiä kuljetuksia.

INFRA RY:N LAUSUNTO

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus on yleissitova työehtosopimus ja teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti laadittu. Sitä sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkien alan järjestäytyneiden yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin heidän työtehtäviensä laadusta riippumatta. INFRA ry:n jäsen voi soveltaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta myös tilanteessa, jossa työntekijä tekee sellaista työtä, joka muutoin voisi kuulua jonkin toisen työehtosopimuksen piiriin.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta sovelletaan maa- ja vesirakentamisessa, joka sisältää esimerkiksi maankaivua, rakennuksen pohjatöiden tekemistä, vesirakentamista, ruoppausta, louhintaa, kiviaineksen murskausta, maa-ainesten ottoa, tunnelitöitä, nostotöitä, purkutöitä tai tienhoitoa. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta sovelletaan vakiintuneesti myös maa- ja vesirakennusalan yrityksen teettämiin tavarankuljetustöihin, josta osoituksena

työehtosopimuksen 9 §, jonka mukaan tavarankuljetustyö voidaan järjestää työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi. Lisäksi INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n laatiman maa- ja vesirakennusalan palkkausjärjestelmää koskevan soveltamisoppaan mukaan kuorma-autonkuljettajat, jotka hallitsevat yksinkertaiset kuljetustehtävät, ryhmitellään palkkaryhmään III.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus voi tulla sovellettavaksi lausuntopyynnössä tarkoitetussa tapauksessa. Kyse on maa- ja vesirakennusalan yrityksestä ja kuljetustyö kuuluu maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin (mm. TT 1996:48).

Jos kyse on ahtaustyöstä, tällöin yleissitovuustilanteessa voi tulla sovellettavaksi ahtausalan työehtosopimuksen 2 §:n mukainen pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan ahtaustyössä on sovellettava ahtausalan työehtosopimusta. Jos kyse ei ole ahtaustyöstä, sovellettava työehtosopimus määräytyy työsopimuslain mukaisesti yleissitovuuden perusteella, ja tällöin maa- ja vesirakennusalan yritys voi edellä katsotulla tavalla soveltaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta.

RAKENNUSLIITTO RY:N LAUSUNTO

Maa- ja vesirakennusalalla järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa työskennellään myös autonkuljettajan nimikkeellä.

Käräjäoikeuden yhteenvedon perusteella on vielä riitaista se, mistä kantajien työ muodostui ja missä suhteessa tämä oli työnantajan muuhun toimintaan (ks. esim. KKO 1990:40, KKO 1990:180).

Yleisessä tuomioistuimessa voi merkityksensä teollisuuslinjaperiaatteen suhteen olla mm. KKO 2016:18 perusteluiden mukaisella ajatuksella, joka koskee noudattamisen luonnetta työsopimuslain 2 luvun 7 §:n perusteella. Työsopimuksen ehtoja koskevaan kahdenväliseen riitaan saattaisi näin ollen soveltua edullisemmuusperiaate.

Rakennusliitto ry:llä ei näissä olosuhteissa ole aihetta ottaa tapaukseen tarkempaa kantaa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Käräjäoikeuden laatimasta selostuksesta ilmenee, että Heli Grönberg Oy:n pääasiallinen toimiala on maa- ja vesirakennusala. Yhtiö on noudattanut kantajien työsuhteissa Infra ry:n ja Rakennusliitto ry:n välistä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, olisiko kantajien tekemästä työstä tullut maksaa palkkasaatavat ja muut kanteessa vaaditut korvaukset Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen niin sanotun ahtausalan työehtosopimuksen vai Infra ry:n ja Rakennusliitto ry:n välisen maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan.

Sekä ahtausalan että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksiin sisältyy kuljetustyötä koskevia määräyksiä. Kumpikin mainituista työehtosopimuksista on alallaan yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus on niin sanotun toimialaperiaatteen (teollisuuslinjaperiaatteen) mukainen työehtosopimus, jota sovellettaessa ratkaiseva merkitys on yrityksen päätoimialalla. Toimialaperiaatteella tarkoitetaan vakiintuneesti sitä, että työehtosopimusta sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin alan yrityksissä tehtäviin töihin. Päätoimialan työehtosopimusta sovelletaan tällöin myös sellaisiin muihin toimintoihin, jotka sinänsä voisivat kuulua myös jonkin toisen työehtosopimuksen piiriin. Tämä vakiintunut kanta on todettu myös Infra ry:n työtuomioistuimelle antamassa lausunnossa.

Poikkeuksena selostetusta pääsäännöstä ovat tapaukset, joissa työnantaja harjoittaa pääasiallisesta toimialastaan selvästi poikkeavaa toimintaa, jota lisäksi harjoitetaan muusta toiminnasta erillään (esimerkkinä lasitehtaan yhteydessä toimiva erillinen yleisökahvila KKO 1990:180). Työtuomioistuimelle esitetyssä selvityksessä mikään ei viittaa siihen, että Heli Grönberg Oy:n kuljetustoiminta Kotkan satamassa olisi järjestetty tällä tavoin yhtiön muusta toiminnasta erilliseksi.

Jos harjoitettava toiminta ei ole yhtiön päätoimialasta poikkeavaa, työnantaja saa soveltaa päätoimialalleen solmittua sopimusta myös niihin työntekijöihin, jotka työskentelevät muutoin jonkin toisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa tehtävissä. Tästä esimerkkinä voidaan mainita ratkaisussa TT 1996:48 esillä ollut purkutyö, johon sinänsä voitiin soveltaa sekä maa- ja vesirakennusalan että talonrakennusalan työehtosopimusta. Ratkaisun mukaan pääasiallisesti maarakennustoimintaa harjoittavan yrityksen työntekijän tekemään purkutyöhön oli sovellettava maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta toimialaperiaatteen mukaisesti. Nyt esillä olevassa asiassa kantajien tekemä tavarankuljetustyö on kuulunut yhtiön päätoimialalle soveltuvan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piiriin.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että kantajien tekemään työhön on sovellettava toimialaperiaatteen mukaisesti maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, koska kyse on yrityksestä, jonka pääasiallinen toimiala on maa- ja vesirakennusala ja kuljetustyön on sinänsä katsottava kuuluvan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

Lausunnon lopuksi työtuomioistuin toteaa, että jos Heli Grönberg Oy on jo ennen 19.3.2010 vakiintuneesti harjoittanut sisäisiä kuljetuksia Kotkan satamassa ja soveltanut niihin maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, ahtausalan työehtosopimus ei sen 2 §:ssä olevan pöytäkirjamerkinnän mukaan tule edes kysymykseen kantajien työhön sovellettavana työehtosopimuksena. Työtuomioistuin viittaa tältä osin ahtausalan työehtosopimuksen osapuolten lausuntoon. Jos näin on, asia voidaan ratkaista suoraan sillä perusteella, että kantajat ovat tehneet maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa tarkoitettua työtä. Käräjäoikeudessa selvitettäväksi jää, onko yhtiön kuljetustoiminta täyttänyt selostetun edellytyksen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Paanetoja, Nyyssölä, Pärssinen, Tähkäpää ja Pohjola jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Lausunto on yksimielinen.

 
Julkaistu 14.6.2017